Kuluneeseen viikkoon sisältyi mm. kiva tapaaminen puistossa Violetin kanssa ja sitä seuranneet kahvit Runossa.
Lapsikin sai aivan hurmaavaa herraseuraa. Vähän oli ujoutta ilmassa, mutta hyvin lähti kuitenkin.
Aina niin huomaavainen Violet muisti myös ihanalla lahjalla. Tyylikästä, omintakeista ja kekseliästä! Ihastelen niitä aina vaan.
13 kommenttia:
Minulla on visioni kahden ns. idolini kohtaamisesta keskenään. Siis Sinun ja Violetin. Olisinpa ollut kameroineni paikalla. Ja ennen kaikkea minä itse. Siinä on pakko olla jotain sellaista tunnelmaa... Sellaista.
En ole tainnut sanoakaan, että jotenkin häikäistyn teistä ja kunnioitan hurjasti!
Ihanaa nähdä, ihan Violettia jo ikävä, kun on ollut Piilomajastaan niin kauan poissa. Kivaa, kun tapasitte. Ja hurmaavat nuo hänen nuorukaisensa! Sinun neitisi toki myös. Ja siemenlaatikot, ai että.
Miten Runon yläkerta näyttääkin suurelta kuvassasi. Mietin hetken, että missäs siellä tuollainen valtava tila onkaan. Tykkään niin, kun kuvakulmilla saa aikaan tilavääristymiä. :)
Voi ompas suloiset ja kekseliäät siemenlahjat! Simppeli, mutta toimiva idea! :) hyvä Violet!
Mainiota! Kaksi viehättävää leidiä ja suloiset lapsoset kokoontuivat!
Tuo Runo-kahvila näyttää aina vain niin kivalta, myös Ilonan blogista olen sitä haikeudella katsellut. Onneksi kesän aikana on vielä matka Tampereelle edessä, silloin täytyy katsastaa tuo paikka!
Runo on ihana paikka. Violetin lahjaidea on valloittava. Voi, miten paljon näkemätöntä ja kokematonta ihanaa ja kaunista onkaan maailmassa!
Kiitos kauniista kuvista jälleen kerran.
En ole meinannut kiireeltä ehtiä kommentoimaan mutta kiitos ihanasta kuvasarjasta lomaltanne portugalista. Oli mukava niitä katsella. :)
Vai Runossa, syntyikö runollisia keskusteluja? Sä kun aina välillä postailet viehättävistä Tamperelaiskahviloista, niin mulle on alkanut syntyä Tampereesta varsinainen kahvilakaupungin kuva.
Muuten, postasin teidän matkan aikana Porvoon bussikahvilasta, käypä tsekkaamassa. Aika eri tyylinen kuin teidän bussi!
Tulet ikuisesti muistamaan kukat nähdessäsi kuinka sait siemenet Violetilta. Ihana tuliainen. Vähän samoin kun ajattelen sua päivittäin kynttilöitä sytytellessäni.
Ihanaa, että blogien kautta voi löytää oikean ystävän!
Omanlaisen ihmisen löytäminen ja vielä ystävystyminen on välillä aika harvinaista herkkua.
Ens kerralla, kun käyn Tampereella pitää juoda kahvit tuolla Runossa. Näyttää niin lempeältä paikalta.
Kotona taas minäkin!
Hauska nähdä ihan ensimmäiseksi tämä kirjoitus;-)
Kiitän taas seurasta vielä kerran.
Nyt yritän löytää aikaa omaakin blogia hiukan täytellä...
Metsienmamma, olipa suuria sanoja, ihan hämmennyt ja Violetin puolesta myös. Kiitos niistä. Luulen, että pettyisit jos tapaisit mut, en ollenkaan kovin hohdokas tyyppi:)
Joola, Violetin pojat oli niin kivoja ja symppiksiä!
Ilona, tuo Runon yläkerta on kyllä mainio paikka "yksityisempään" oleskeluun. Toimii varmasti älyttömän hyvin juuri piipertelyn kohtaamispaikkana!
Vilijonkka, Violet tietysti keskustelee aina älykkäästi ja runollisesti, mutta minä kyllä paasasin ihan maallisesti milloin mistäkin:)
Sinä tulet taas aina mieleen, kun meikkaan. Sinulla kun näin tuollaisen nostalgiapussin ensin. Edustat minulle myös koko Porvoon seutua, niin ja Kiinaa!
Celia, ihmeellistä minustakin. Muistan kuinka kärvistelin kotiäitivuodet etsien epätoivoisesti jostain Kaksplussasta ihmistä, jonka kanssa voisin kirjoitella. Löysinkin yhden hyvän, mutta monta vikaa myös.
Ja sitten tuli blogit ja yhtäkkiä olisi ihania kirjekavereita tarjolla enemmän kuin ikinä aikaa.
Violet, ihanaa ihanaa!
Violet ja joku toinen blogi henkilö(en muista tarkkaan kuka) oli unissa tänä yönä...hyvää uni oli:-)
Kiva kun te kaks tapasitte ja minäkin ujosttelisin - ei vaan pikkutytöt!
Lähetä kommentti